Alltech Fennoaquassa on aloittanut kehityspäällikkönä monelle tuttu kasvo, kun Susanna Airaksinen palasi parin vuoden tauon jälkeen taloon. Airaksinen vastaa Fennoaquan rehukehityksestä tiiviissä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Hän haluaa entistä enemmän hyödyntää Fennoaquan laajoja verkostoja ja kansainvälistä tutkimusta. Pitkän kokemuksen omaavana asiantuntijana Airaksista kiinnostavat myös alan mahdollisuudet vastata muun muassa ruoantuotannon kestävyyteen ja riittävyyteen.

Susanna Airaksinen

Susanna Airaksinen aloitti lokakuun alussa Fennoaquassa rehukehityksestä vastaavana kehityspäällikkönä. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä laatupäällikön, tuotannon ja myynnin kanssa.

– Kalojen ravitsemustarpeiden, terveyden ja hyvinvoinnin ymmärtäminen on rehukehityksen ydintä: miksi ja millä tavoin erilaiset fysiologiset prosessit kalan elimistössä tapahtuvat. Tämä kaikki määrittää rajat ja kehityksen suuntaviivat omalla tontillani.

Airaksinen kertoo, että hän haluaa hyödyntää entistä enemmän Fennoaquan laajoja verkostoja ja kansainvälistä tutkimusta.

– Tutkimuskumppanit, verkostot ja sisaryrityksemme Alltech Coppens ruokkivat osaltaan rehukehitystä, ja tätä vuorovaikutusta haluan tehostaa entisestään. Haluan tuoda soveltuvin osin oppeja maailmalta meitä hyödyttämään. Tutkimustiedon vieminen käytäntöön ja toimijoiden tueksi on palkitsevaa ja se ykkösjuttu.

Tärkeä ryhmä, jota kehitystyössä kuunnellaan, ovat tietysti kalankasvattajat.

– Rehujen ja toimintatapojen kehittämistä tehdään paljon yhdessä kasvattajien kanssa, koska heidän moninaisissa kasvatus- ja toimintaympäristöissään on aivan omanlaisiaan kysymyksiä ja tarpeita.

Kalojen ruokinnan asiantuntija palaa Raisioon

Airaksinen on työskennellyt Raisiossa kalanrehujen parissa aikaisemminkin vuosina 2015–2022. Talon toimintatavat ja henki olivat tuttuja, mutta myös uusia kuvioita on luvassa.

– Pienessä dynaamisessa organisaatiossa jokaisen kädenjälki näkyy ja hommat etenevät. Tiesin, että töitä tehdään täällä omistautuneesti ja kunnianhimoisesti, mutta suoraviivaisen mutkattomasti ja rennosti.

Airaksinen kiittelee sitä, että Fennoaquassa halutaan onnistua yhdessä.

– Se tarkoittaa työkavereita, mutta yhtä lailla asiakkaitamme, joista osan tunnen jo pitkältä ajalta. Näen asiakkaat kumppaneina, joiden kanssa teemme kilpailukykyisiä, loistavia tuotteita niin, että myös loppukäyttäjä eli kalaa ostava kuluttaja voittaa. Tähän päästään mielestäni tiukan tutkimuksellisella otteella sekä antamalla ja vastaanottamalla palautetta avoimesti.

Kalankasvatus tärkeiden asioiden äärellä

Airaksista kiinnostaa, miten kalankasvatusala pystyy osaltaan vastaamaan tulevaisuuden kysymyksiin maailman ruoantuotannon kestävyydestä, riittävyydestä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

– Nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin omalta pieneltä osaltamme olemme hakeneet ja haemme jatkossakin ratkaisuja myös Fennoaqualla. Mielelläni näkisin, että pystyisimme olemaan kotimaassa eturintamassa yhdessä tuotantoketjun toimijoiden, viranomaisten ja päättäjien kanssa.

Pitkä ura kalojen parissa

Airaksisen ura on opiskeluajoista alkaen pyörinyt kalojen ja niiden ravitsemuksen parissa.

– Kiinnostuin kalojen stressin ja sopeutumisen säätelymekanismeista biologian opintojen aikana Helsingin yliopistossa, josta valmistuin filosofian maisteriksi. Väitöstutkimus toi minut Turkuun, mutta vei kylmiin ja viileisiin vesiin sopeutuvien kalojen perässä myös muihin kiinnostaviin paikkoihin aina Grönlannista Etelämantereelle.

Vuodesta 2002 alkaen Airaksinen teki tutkimustyötä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella eli nykyisessä Luonnonvarakeskuksessa.

– Se työ ajoi minut lopulta sisään kotimaisen kalatalouselinkeinon ja kalankasvatuksen kiehtovaan ja kimuranttiin maailmaan. Kahdessa jaksossa vuosina 2002–2015 ja 2022–2024 eli yhteensä 15 vuoden aikana tutkimme kalojen hyvinvointia, laatua, ravitsemusta ja ympäristötehokkuutta suhteessa tuotantotapoihin, ruokintaan, ympäristöolosuhteisiin tai kalojen genetiikkaan.