Suomesta kulkeutuu Itämereen joka vuosi 3500 tonnia fosforia

Itämeren tilanne kaipaa yhteisiä ponnisteluja, sillä ihmisten aiheuttamat valumat rehevöittävät merta. Itämeren veden vaihtumisaika on noin 50 vuotta, mikä lisää sen herkkyyttä ihmisen toiminnan vaikutuksille. Suomalaisessa kalankasvatuksessa on jo vuosia minimoitu liikaravinteiden päätymistä mereen. Kotimainen kalankasvatus poistaa Itämerestä fosforia keskimäärin 18 000 kiloa vuodessa. Se on saman verran kuin 225 000 henkilöä, eli esimerkiksi Tampereen kokoinen kaupunki, sitä vuodessa kuormittaa.

Suomalainen kalankasvatus poistaa Itämerestä fosforia joka vuosi saman verran kuin Tampereen kokoinen väkimäärä sinne sitä kuormittaa. Vuotuinen määrä on 18 tonnia fosforia, joka on ongelmallisin liikaravinne Itämeren ravinnekertymässä.

Kalankasvatusalan kyky poistaa ravinteita Itämerestä perustuu kalanrehuun. Suomessa valmistettavan Baltic Blend -rehun valmistukseen käytettävän Itämeren silakan ja kilohailin muodossa fosforia nostetaan merestä enemmän kuin koko kotimaan kalankasvatus tuottaa.

– Itämerirehun käyttöön perustuva kotimainen kalankasvatus on loistava esimerkki toimivasta ja alan toimijoiden kehittämästä kiertotalousratkaisusta ilman yhteiskunnan tukea tai patistusta. Jos rehujen raaka-aineena käytetään valtamerien kalalajeja, niiden mukana tuodaan Itämereen lisää ravinteita, Raisioaquan tuotepäällikkö FT Susanna Airaksinen sanoo.

Kalankasvatus auttaa pahoinvoivaa Itämerta

Itämeri ei voi hyvin. Sen pahin ongelma on rehevöityminen. Suomesta päätyy Itämereen vuosittain noin 3500 tonnia fosforia.

Selkeimmin rehevöityminen näkyy räjähtäneenä leväkasvuna. 95 prosenttia Itämeren fosforikuormituksesta valuu mereen jokien kuljettamana. Siitä suurin osa on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Pistekuormituksen osuus, johon kalankasvatuskin 1–2 prosentin osuudella lukeutuu, on pieni osa kokonaiskuormituksesta. Itämeren rehevöityminen haittaa monen lajin elämää ja vaikutukset heijastuvat koko ravintoverkkoon.

– Tilanteeseen on välttämätöntä reagoida ja sen muuttamiseksi vaaditaan jatkuvia yhteisiä ponnisteluja. Koko Suomesta Itämereen vuosittain päätyvän ravinnekuormituksen kokonaisvähennystavoitteet ovat vähintään 440 tonnia fosforia ja 6600 tonnia typpeä vuoden 2020 loppuun mennessä, Airaksinen kertoo.

Kalankasvatus on jo tarttunut ongelmaan: kotimaisella kalankasvatuksella pystytään poistamaan Itämerestä tehokkaasti fosforia ja tuottamaan samalla terveellistä kiertotalousruokaa. Päästöt saadaan kuriin ravinteiden kierrätyksellä, josta muidenkin toimialojen olisi syytä ottaa mallia.

– Kalankasvatuksen osuus Itämeren kokonaisravinnekuormasta on ainoastaan prosentin luokkaa. Kotimainen kalankasvatus poisti vuosina 2016–2019 Itämerestä 50 000 kiloa enemmän fosforia kuin mitä se tuotti. Kun gramma fosforia tuottaa kilon sinilevää, voidaan ajatella, että kalankasvatus säästi merta 50 miljoonalta kilolta sinilevää. Koko suomalaisen kalankasvatuksen typpikuorma Itämereen on pienentynyt vastaavasti vuoden 2016 jälkeen peräti 75 prosenttia, Airaksinen toteaa.

Ravinteet tulee kierrättää ruoantuotannossa, ei päästää mereen

Suomi kuitenkin laiminlyö kalankasvatuksen keinoja tervehdyttää Itämerta. Kalankasvatuslupien saaminen on erittäin tiukasti säädeltyä. Ala on kriisiytymässä, koska sen luvanvaraisia toimintaedellytyksiä kutistetaan jatkuvasti.

– Kotimaisen kalankasvatuksen kasvun estäminen ei ole mistään näkökulmasta järkevää. Suomessa kasvatetun kalan omavaraisuusaste on alle 15 prosenttia eli selkeästi alle oman tarpeemme. Se johtuu siitä, että kalankasvatuslupien saaminen on kiven alla. On kummallista, ettei ravinnekierrätyksen mahdollisuuksia ravinteiden poistoon Itämerestä haluta kalankasvatuksen kohdalla tunnustaa, Kalankasvattajaliiton puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen toteaa.

Raisioaqua aloitti Baltic Blend -kalanrehun valmistuksen vuonna 2016. Siitä lähtien jokainen lähirehulla kasvatettu kalakilo on vähentänyt Itämereen päätyvää fosforikuormaa.

Aalloilta ateriaksi -hanke edistää Itämeren hyvinvointia ja kalastusta sekä korostaa kalankasvatuksen hyötyjä ja ihmisten terveyttä. Hankkeen käynnistivät keväällä 2020 ainoa kotimainen kalanrehunvalmistaja Raisioaqua, suomalainen Pohjoismaiden suurin kalansavustaja Kalaneuvos sekä Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja Nordic Trout. Yksi hankkeen pääsanomista on se, että luvanvarainen kalankasvatus hiipuu Suomessa hälyttävää vauhtia alan selkeisiin hyötyihin ja pieniin ympäristövaikutuksiin nähden aivan liian tiukan sääntelyn takia.

Lisätietoja:
Raisioaqua Oy, tuotepäällikkö, FT Susanna Airaksinen, puh. 040 513 9194, susanna.airaksinen@raisio.com
Suomen Kalankasvattajaliitto ry, hallituksen puheenjohtaja, Irja Skytén-Suominen, 050 372 7652, irja.skyten-suominen@kalankasvatus.fi

Suomen Kalankasvattajaliitto on valtakunnallinen kalanviljelijöiden edunvalvontajärjestö. Liitto perustettiin vuonna 1964. Toimissaan liitto valvoo ja edistää kalanviljelyelinkeinon etua ja toimintaedellytyksiä koko kalatalouden osana ja luo edellytyksiä vesiviljelyn kestävälle kasvulle. Tehtävänä on seurata ja vaikuttaa kalankasvatusta koskevaan lainsäädäntöön, hallintoon ja markkinakehitykseen sekä puuttua alan toimintaympäristöä koskeviin epäkohtiin. Lisäksi liitto vaikuttaa muun muassa alaa kehittävään tutkimukseen ja koulutukseen sekä jakaa tietoa elinkeinosta. www.kalankasvatus.fi

Raisioaqua on osa Raisio-konsernia. Raisioaqua on ympäristöystävällisten rehujen edelläkävijä, joka tarjoaa asiakkailleen kestävän kehityksen mukaiset rehut ja pohjoisen olosuhteisiin sovelletut toimivat ruokintaratkaisut. Innovatiiviset, kalojen hyvinvointia edistävät ja kalan rasvahappojen optimointiin suunnitellut rehumme tekevät Raisioaquasta luotettavan kumppanin. Raisioaquan ruokintakonseptia noudattavat sopimusasiakkaat voivat hyödyntää markkinoinnissaan kirjolohelle ja siialle rekisteröimäämme Benella-tuotemerkkiä.www.benellakala.fi