Itämeren sinileväongelmaa voi syödä pienemmäksi

Sinilevät ovat yleensä runsaimmillaan heinä- ja elokuussa, mutta tänä vuonna levähavaintoja alkoi kertyä jo kesäkuussa. Ongelma johtuu leudosta talvesta runsaine sateineen ja lämpimästä alkukesästä sekä Itämeren epäterveestä ravinteikkuudesta. Ravinteita poistaa merestä muun muassa kalankasvatus, joka kierrättää Itämeren omia ravinteita kalojen ravinnoksi. Suomalainen kalankasvatus säästi vuosina 2016–2019 Itämerta laskennallisesti 50 miljoonalta kilolta sinilevää. Ongelma on se, että Suomen kalankasvatusala kutistuu voimakkaan lupasäätelyn vuoksi.

Sinilevät ovat yleensä runsaimmillaan heinä- ja elokuussa, mutta tällä kerralla levähavaintoja alkoi kertyä jo kesäkuussa. Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten ja kuntien ylläpitämän JärviMeriWiki-verkkopalvelun sekä meri- että sisävesien leväbarometrin lukema on roimasti korkeampi kuin kertaakaan vastaavaan aikaan edellisten kymmenen vuoden aikana. Merialueiden tilanne on vielä huomattavasti sisävesistöjä huolestuttavampi. Pahin tilanne on Saaristomerellä sekä Ahvenanmaan eteläpuolella.

– Vuosi on ollut leville ihanteellinen. Talvi oli maan eteläisellä puoliskolla erittäin leuto valtavine sateineen ja kesä alkoi kuumasti. Leudon talven sateet aiheuttivat jokiin valtavia ravinnevalumia ja joista ne kulkeutuivat Itämeren herkkään ekosysteemiin. Lämpimän alkukesän ansiosta leväkukinnot pääsivät oikein herkuttelemaan ravinteilla. Uimarantoja on jo ollut ajoittain käyttökiellossa, ja ylenmääräiset leväesiintymät heilauttavat meriluonnon tasapainoa, Raisioaquan johtaja Tomi Kantola kertoo.

Levänkasvun hillitsemiseksi ehkä helpoin keino on kalan syöminen. Sitä suomalaiset tekevätkin jo enemmän kuin koskaan. Ongelma on se, että suomalaisten syömä kala on yli 80-prosenttisesti ulkomaista.

Kalankasvatusala poistaa sinilevää Itämerestä

Yhtälailla kalankasvatus hillitsee leväongelmaa. Se perustuu ravinnekierron hallinnointiin. Sinilevän tarvitsemat ravinteet ovat käytännössä fosfori ja typpi, jotka ovat alkuaineita ja välttämättömiä kaikelle elävälle, mutta liiallisina haitallisia luonnon tasapainolle. Kalankasvatus hallinnoi ravinnekiertoa kalanrehujen avulla. Ylipäätään kalankasvatuksen osuus Itämeren kokonaisravinnekuormasta on ainoastaan prosentin luokkaa.

– On tutkittua, että Itämerestä on poistunut vuosina 2016–2019 50 000 kiloa enemmän fosforia kuin mitä koko kotimaan kalankasvatus sitä sinne tuotti. Kun laskennallisesti gramma fosforia tuottaa kilon sinilevää, kalankasvatus säästi merta 50 miljoonalta kilolta sinilevää. Koko suomalaisen kalankasvatuksen typpikuorma Itämereen on pienentynyt vuoden 2016 jälkeen 75 prosenttia. Kalankasvatus on siis ruoantuotantoa, joka edistää luonnon hyvinvointia. Kuluttaja pystyisi siis oikealla kalavalinnallaan syömään Itämerta parempaan kuntoon, Kantola sanoo.

Vuonna 2016 kehitettiin itämerirehu Baltic Blend, jonka raaka-aineena käytetään muun muassa Itämeren silakkaa ja kilohailia. Itämerirehu siis kierrättää Itämeren omia ravinteita. Jos rehuissa käytetään ulkoisia valtamerien kalalajeja, niiden mukana tuodaan Itämereen lisää ravinteita. Lisäksi Itämerirehulla kasvatetun kalan mukana poistuu Itämerestä ravinteita. Viime vuoden loppuun mennessä tuotetulla itämerirehumäärällä oli voitu kasvattaa 42 miljoonaa kiloa kalaa. Baltic Blend on Raisioaquan tuote.

Absurdi tilanne

Suomi kuitenkin hyödyntää heikosti tätä keinoa torjua poikkeuksellisen ravinteikkaaksi saastuneen Itämeren pahoinvointia. Kalankasvatuslupien saaminen on tiukasti säädeltyä, mikä on johtanut siihen, että Suomessa on enää noin 70 ruokakalan tuottajaa. Esimerkiksi vuonna 2006 niitä oli vielä 120.

–  Kasvatetun kalan omavaraisuusaste on Suomessa alle 15 prosenttia. Eli maassamme kasvatetaan ruokakalaa räikeästi alle oman tarpeemme. Suomeen tuodaan joka päivä kalaa keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kuin sitä täältä viedään. Vaikka meillä on oma meri, meidät tunnetaan tuhansien järvien maana ja kalankasvatukseen sekä kalastukseen riittää ammattitaitoa. Tilanne on absurdi, kalanjalostaja Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen toteaa.

Kalankasvatusluvan hakuprosessi kestää vuosia ja maksaa yritykselle vähintään 100 000 euroa riippumatta siitä, myönnetäänkö lupa vai ei. Käytännössä uusia kalankasvatuslupia ei juurikaan myönnetä ja vanhoja lupia pienennetään, kun niitä uusitaan.

– Kalankasvatusala on kriisiytynyt, koska sen luvanvaraisia toimintaedellytyksiä kutistetaan jatkuvasti. Samaan aikaan ala on kehittänyt itseään innovaatioilla, joihin sinilevän hillitseminenkin perustuu. Ala on päivittänyt itsensä ­– nyt on viimeinen hetki reagoida siihen päivittämällä myös luvanhakuprosessi. Miksi ei painoteta tällaisia ruoantuotantomuotoja, jotka edistävät täydellisesti kiertotaloutta, Kantola kysyy.

Itämeri kirkkaaksi yhteisin toimin

Ylipäätään kalaravinto tiedetään terveelliseksi ja sen tuottaminen ilmastoystävälliseksi. Eläinten ravinnon osalta kalan panos–tuotos-suhde on ylivoimainen. Koska itämerirehun avulla kasvatuksessa kyetään kierrättämään ravinteita, voidaan puhua jopa kiertotalousruoasta.

– Itämeri tilan parantamiseksi vaaditaan jatkuvia yhteisiä ponnisteluja. Sinilevät ovat yksi osoitus siitä, että tilannetta pitää pystyä parantamaan. Kalankasvatuksella pystytään poistamaan Itämerestä fosforia ja samalla tuottamana meille ihmisille terveellistä ruokaa. Viimeistään nyt muidenkin toimialojen tulisi kehittää vastaavia kiertotalousinnovaatioita. Kun Itämeri, ja ympäristö yleensäkin, ovat kaikkien mielissä kirkkaana, saadaan Itämeremmekin kirkkaaksi. Kalankasvatus on tehnyt oman osansa, mutta edelleen sillä on halu kehittää tuotantoaan, Kantola sanoo.

Sinilevien haitallisuus ihmiselle syntyy voimakkaista hermo- että maksamyrkyistä. Lieviä oireita ovat kutina, päänsärky, huonovointisuus ja silmien kirvely. Vakavammat oireet voivat vaatia sairaalahoitoa. Etenkin lasten tulee välttää sinilevälle altistumista. Sinileväisen veden juominen voi olla pieninäkin määrinä hyvin haitallista. Haitallisinta sinileväinen vesi on saunassa löylyvetenä, sillä myrkylliset aineet sumuttuvat hengitykseen löylyn mukana.

Luonnossa maaperän ja vesien muut bakteerit hajottavat sinilevien pahimmatkin myrkyt. Myrkyt säilyvät vesissä jokusen päivän sen jälkeen, kun sinilevät näyttävät kadonneen. Sinilevät ovat luontainen osa meriluontoa, mutta Itämeren rehevöityminen on kasvattanut levän määrän epäluonnolliseksi. Avain ongelman ratkaisemiseen on ravinnekuorman vähentäminen.

Aalloilta ateriaksi -hanke edistää Itämeren hyvinvointia, kalastusta, korostaa kalankasvatuksen hyötyjä ja ihmisten terveyttä. Hankkeen taakse ovat yhdistäneet voimansa ainoa kotimainen kalanrehunvalmistaja Raisioaqua, suomalainen Pohjoismaiden suurin kalansavustaja Kalaneuvos sekä Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja Nordic Trout. Yksi hankkeen pääsanomista on se, että luvanvarainen kalankasvatus hiipuu Suomessa hälyttävää vauhtia alan selkeisiin hyötyihin ja pieniin ympäristövaikutuksiin nähden aivan liian tiukan sääntelyn takia.

Lisätietoja:
Raisioaqua Oy, johtaja Tomi Kantola, puh. 050 653 04, tomi.kantola@raisio.com
Kalaneuvos Oy, varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen, puh. 050 090 0378, toni.hukkanen@kalaneuvos.fi
Nordic Trout Ab, toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar, puh. 044 5898 725, alf-hakan.romar@nordictrout.com

Kalaneuvos Oy on suomalainen perheyritys, joka on valmistanut laadukkaita kalatuotteita jo vuodesta 1975 lähtien. Yritys toimii Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa. Kalaneuvos on edelläkävijä kalanjalostuksessa, kalan tukkukaupassa, maahantuonnissa ja -viennissä sekä kalankasvatuksessa. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi korkealaatuisia kalatuotteita Kalaneuvos-tuotemerkin ja kaupan Private Label -merkkien alla. Korkean laadun ja ylivoimaisen maun takaavat taidokkaasti jalostetut ja valmistetut tuotteet, Suomen puhtaissa vesissä kasvaneet ja kasvatetut kalat sekä parhaat tuontiraaka-aineet.

Kalaneuvos-konserniin kuuluu Martin Kala Oy Turussa ja Kaskisissa, joka on Suomen suurin silakkafileen valmistaja. Konsernin liikevaihto oli 80 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kalaneuvos-konserni työllistää yhteensä noin 155 työntekijää. Yritykset käsittelevät yli 14 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa.

Kalaneuvos Oy ja Hukkasen yrittäjäperhe omistavat kalankasvatukseen keskittyneen Nordic Fish -konsernin. Nordic Fish ja sen tytäryrityksen Nordic Trout:n yli 30 toimipistettä sijaitsevat Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Vuonna 2019 Nordic Fish -konsernin liikevaihto oli 34 miljoonaa euroa. Kalankasvatuskonserni työllistää yli 120 henkilöä ja käsittelee noin 10 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Yhdessä Hukkasten yritykset muodostavat Suomen suurimman kala-alan toimijan. kalaneuvos.fi

Raisioaqua on osa Raisio-konsernia. Raisioaqua on ympäristöystävällisten rehujen edelläkävijä, joka tarjoaa asiakkailleen kestävän kehityksen mukaiset rehut ja pohjoisen olosuhteisiin sovelletut toimivat ruokintaratkaisut. Innovatiiviset, kalojen hyvinvointia edistävät ja kalan rasvahappojen optimointiin suunnitellut rehumme tekevät Raisioaquasta luotettavan kumppanin. Raisioaquan ruokintakonseptia noudattavat sopimusasiakkaat voivat hyödyntää markkinoinnissaan kirjolohelle ja siialle rekisteröimäämme Benella-tuotemerkkiä.  www.benellakala.fi