Koronakriisi on kasvattanut kalan menekkiä kaupoissa

Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa ei puhuta riittävästi kalaruoan terveysvaikutuksista. Se kertoo, että kalasta ei oteta ruokatuotteena likimainkaan kaikkea irti. Kun samaan aikaan kotimainen kalankasvatusala on kriisiytynyt eritoten epäterveen tiukan sääntelyn vuoksi, on selkeä vaara, ettei kalan asema ruokakulttuurissa nouse. Kala on ylivoimaisesti paras luonnollisen D-vitamiinin ja terveellisten rasvojen lähde sekä hyvin sulava proteiinin lähde. Koronakriisi on kasvattanut kalan menekkiä ruokakaupoissa, missä suuressa roolissa on globaalin menekin hidastumisen vuoksi hintaromahduksen kokenut norjalainen kala.

70 prosenttia suomalaisista kokee, että kalaruoan terveellisyydestä ei puhuta riittävästi. Niin on siitä huolimatta, että kalan terveysvaikutukset ovat tutkitusti kiistattomia. Ravinnerikas eväkäs on lautasmallin peruspilareita.

– Suomalaisten toive keskustelun lisäämiseksi kalan terveellisyydestä on mielenkiintoista kuulla. Pro Kalan teettämien kuluttajatutkimusten mukaan kuitenkin yli 70 prosenttia kuluttajista kertoo syövänsä kalaa juuri sen terveellisyyden vuoksi. Kala on erinomainen proteiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde sekä ylivoimaisesti paras luonnollisen D-vitamiinin lähde, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen sanoo.

Lautaselle kannattaa valita terveellisiä ja hyviä rasvoja sisältäviä kalaherkkuja vähintään 2–3 kertaa viikossa. Kalasta saadaan noin puolet ravinnon mukana tulevasta D-vitamiinista. D-vitamiini edistää luuston terveyttä ja on välttämätöntä aineenvaihdunnalle sekä hermoston ja lihasten toiminnalle.

Terveellisyyden lisäksi suomalaisten muita perusteita ottaa lautaselleen kalaa ovat maku, ruokavalion monipuolisuus ja kalan valmistamisen helppous. Hinta on kuitenkin ykkösvaikutin ostopäätökseen. Suomalaisten näkemykset selviävät Pohjoismaiden suurimman kalansavustajan Kalaneuvos Oy:n toukokuussa teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kalaneuvos Oy:n teettämään kyselyyn vastasi yli 1 200 suomalaista. Tutkimus toteutettiin paneelikyselynä toukokuussa 2020 ja tutkimuksen toteutti Innolink Oy. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kalatuotteita käyttävät kuluttajat Suomessa.

Suomessa kasvatettavan kalan määrä on vähentynyt 30 viime vuoden aikana 20 miljoonasta kilosta 12–14 miljoonaan kiloon. Se on pääasiassa kirjolohta. Suomeen tuodaan joka päivä keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kalaa kuin viedään. Suomessa syötävästä kalasta 80 prosenttia on tuontitavaraa.

Korona lisäsi kalan menekkiä ruokakaupassa

Markkinoilla on ollut tänä vuonna tarjolla norjalaisen lohen lisäksi myös norjalaista kirjolohta selkeästi tavanomaista suurempia määriä, koska sen globaali menekki pieneni koronakriisin takia. Suuri määrä kalaa ja markkinan kaventuminen on johtanut hintojen halpenemiseen.

– Poikkeuksellisen paljon norjalaista kirjolohta poikkeuksellisen halvalla on tietysti suomalaisille kalankasvattamoille ongelma. Toisaalta kotimaisen kirjolohen kantilta myönteistä on se, että senkin saatavuus on ollut hyvä. Siihen vaikuttavat jonkun verran ulkoiset olosuhteetkin, kuten sää, mutta pääosin se on hyvää suunnittelua ja yhteistyötä, Kalatukku E. Erikssonin toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen kertoo.

Kalatukku E. Eriksson on keskittynyt kirjolohessa ensisijaisesti kotimaisiin tuotteisiin.

– Ensimmäiset merkit kielivät, että suomalaiset saattoivat syödä koronakriisin ankarimpienkin kuukausien aikana maaliskuussa–toukokuussa kalaa jopa tavanomaista enemmän. Ravintolat olivat kiinni, mikä totta kai verottaa, mutta vähittäiskauppa oli vilkasta. Kalatuotteet kokonaisuutena, sisältäen kaiken kalan, oli monin paikoin yksi myyntiään tavanomaisesta kasvattaneista tuoteryhmistä, Jääskeläinen toteaa.

– Kalan hyvä menekki ruokakaupoissa ravintoloiden ollessa suljettuina on erinomainen uutinen, sillä yleensä kalan kulutus painottuu lihaa ja kanaa enemmän ravintoloihin. Kala on erittäin terveellistä ja vaivatonta kotiruokaa, ja on kansanterveydenkin kannalta hyvä, että kalaruoan suosio kasvaa, Jääskeläinen jatkaa.

Kotimaisen kalan osuutta olisi ehdottomasti kasvatettavissa myös työpaikkojen, koulujen ja päiväkotien ruokalistalla. Sekin on keino saada kotimaisen kalan asema korostumaan ruokalautasilla merkittävästi.

Kirjolohi vai lohi?

• Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia. Kirjolohi on kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta.
• Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, joka saa sen kuulostamaan kasvatustaustastaan huolimatta luonnosta pyydetyltä lohelta.
• Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen. Kirjolohessa taas on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.
• Kirjolohta kutsuttiin aiemmin Suomessa forelliksi ja sateenkaarirauduksi. Vielä tuolloin se ei sekoittunut nimelläänkään loheen. Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui käyttöön.
• Kirjolohi on Suomen tärkein kasvatuskala ja sitä syödään kotimaassa kasvatetusta kalasta ylivoimaisesti eniten. Kasvatettua lohta puolestaan tuodaan Suomeen runsaasti varsinkin Norjasta.

Lisätietoja:
Pro Kala ry, toiminnanjohtaja Katriina Partanen, puh. 0400 827 277, katriina.partanen@prokala.fi

Kalatukku E. Eriksson Oy, toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen, puh. 040 5000 302, mika.jaaskelainen@kalatukkueriksson.fi

Kalatukku E. Eriksson on perustettu 1880 ja on näin ollen yksi pohjoismaiden vanhimmista, mutta toimintatavoiltaan, teknisiltä ratkaisuiltaan ja tuotantotiloiltaan nykyaikaisimmista kala-alan yrityksistä.

Kalatukku E. Eriksson työllistää 75 kala-alan ammattilaista, joista puolet on työskennellyt ammattikeittiöissä. Perinteikkään perheyrityksen kasvu mahdollistui entisestään, kun Kalatukku E. Eriksson siirtyi vuonna 2018 osaksi Kesproa. Omistajanvaihdos mahdollisti Kespron tehokkaan logistiikan ja järjestelmien avulla laatutuotteiden saamisen koko suomalaisen HoReCa-kentän ulottuville. Tuotantovolyymin kasvussa on kiinnitetty ja kiinnitetään edelleen erityistä huomiota tuotteiden ensiluokkaisen laadun säilymiseen  www.kalatukkueriksson.fi

Pro Kala ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka jäsenistö edustaa koko kalaelintarvikkeen ketjua. Pro Kalan jäsenistössä ovat edustettuina ammattikalastajat, kalanviljelijät, kalanjalostajat ja -kauppiaat sekä elinkeinokalatalouden järjestöt. Yhdistys perustettiin vuonna 1994.

Aalloilta ateriaksi -hanke edistää Itämeren hyvinvointia ja kalastusta sekä korostaa kalankasvatuksen hyötyjä ja ihmisten terveyttä. Hankkeen taakse ovat yhdistäneet voimansa ainoa kotimainen kalanrehunvalmistaja Raisioaqua, suomalainen Pohjoismaiden suurin kalansavustaja Kalaneuvos sekä Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja Nordic Trout. Yksi hankkeen pääsanomista on se, että luvanvarainen kalankasvatus hiipuu Suomessa hälyttävää vauhtia alan selkeisiin hyötyihin ja olemattomiin ympäristövaikutuksiin nähden. Kasvatuksella pystytään kierrättämään ja jopa poistamaan Itämeren ravinteita. Pääsyy vahingolliseen suuntaukseen on vanhanaikainen ja tiukka sääntely.